Unelmoiden eteenpäin | Olen maininnut aikaisemmin, että ennen unelmani olivat melko realistisia. Unelmoin asioista, joista tiesin, että voin ne toteuttaa. Näissä unelmissa ei ollut paljoakaan haastetta, mutta ne olivat turvallisia. Realistihan elää nykyhetkessä ja katsoo asioita tavallisten lasien läpi. Kuka suuria tavoitteita tarvitsee?
Rakastan unelmoimista. Olen oppinut unelmoimaan isosti oikeastaan viimeisen kolmen kuukauden aikana. Nyt tiedän, että saan ja voin unelmoida suuria, eikä se haittaa, vaikka kaikki unelmat eivät toteutuisi. Unelmat ovat unelmoimista varten.
Ei ole väliä, onko unelma pieni vai suuri, onko se lähellä vai kaukana. Pääasia on, että se on. Että sinulla on tavoite, jota kohti voit kulkea ja samalla nauttia siitä matkasta, jonka kuljet. Kaiken a ja o on, että tie kohti unelmaa on sellainen, että haluat kulkea sitä ja että nautit siitä.
Lue myös tämä: Elämäni paras puhelu
Ei se tie aina ole helppo, se voi toisinaan olla todella vaikea, mutta vaikeus ja haasteet kuuluvat asiaan. Ei elämän ehkä kuulukaan olla pelkästään ruusuilla tanssimista. Sinusta itsestäsi riippuu, nautitko matkasta haasteista huolimatta, vai annatko niiden lannistaa sinut ja käännät niiden vuoksi suuntasi jonnekin, mitä et halua.
Unelma voi olla mikä vaan
Kun sisäistin tämän ja opin käyttämään sitä omassa ajattelussani, olen huomannut olevani paljon myönteisempi ja ymmärrän, että asioilla on muitakin näkökantoja kuin se minun oma totuuteni. Opettelen parhaillaan käyttämään tätä tämänhetkisessä työssäni.
Keskustelimme lasten kanssa siitä, mikä heistä tulee isona. Monikaan tytöistä ei ollut sitä vielä ajatellut, ja siitä tuli mieleeni PodCast, jonka kuuntelin jonkin aikaa sitten. Lapset unelmoivat pienenä siitä, mikä heistä tulee isona.
Haaveammatteina on usein palomiehiä, poliiseja, astronautteja ja prinsessoja. Nämä unelmat ovat mukana lasten leikeissä jonkin aikaa, kunnes heistä tulee ns. realistisia. Mistä tämä johtuu? Joku realistinen aikuinen kertoo, ettei prinsessa ole mikään unelma-ammatti, ettei siitä viisivuotiaasta tavallisesta suomalaistytöstä tietenkään voi tulla prinsessaa. Miksi ei?
Miksi viisivuotias pikku prinsessa ei saisi unelmoida olevansa isona prinsessa? On hassumpiakin asioita varmasti joskus tapahtunut. Tai miksi neljävuotias pikku prinsessa ei saisi unelmoida olevansa astronautti isona? Tällä hetkellä ainakin avaruusohjelmia on käynnissä, joten astronautteja tarvitaan.
Elämä on paljon mukavampaa, kun on unelmia. On jotain, mitä odottaa innolla. Eikä sillä ole väliä, jos joku unelmista on vähän pienempi, ja sen tavoittaa huomenna, ensi viikolla tai ensi kuussa. Aina voi unelmoida uusia asioita.
Kun ajattelen tulevaisuuttani, näen paljon suuria unelmia ja pieniä askelia niitä kohti. En voisi kuvitellakaan elämään tästä eteenpäin ilman unelmia.
Unelmoiden eteenpäin
Tanja
