”Tällä hetkellä unelmoiminen on niin ihanaa, että joskus koskee. Haluaisin tehdä niin paljon kaikkea. En haluaisi valita sitä parasta, tai parhaita. Haluan kaiken, sitten joskus. Päässä surisee, kun ajattelen kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita minulla on elämässä. Niitä kaikkia asioita, joita voin tehdä ja toteuttaa. Niitä kaikkia asioita, joihin voin vaikuttaa.”
Kirjoitin yllä olevan tekstin, kun olin käynyt Saa mitä haluat -verkkovalmennusta muutaman viikon. Päässä tosiaan vilisi mahdollisuuksia, enkä tiennyt, mihin suuntaan lähtisin. Minulle oli selvää, että haluan tehdä työtä hyvinvoinnin alalla, mutta mahdollisuuksia oli, on yhä, enemmän kuin osaan ajatella,
Mahdollisuuksien mindmap
Tein paljon ajatustyötä unelmieni järjestämisessä jonkinlaiseen järjestykseen. Minulla oli menetelmä, saa mitä haluat -kolmio, ja löysin merkit ja syyt, miksi halusin tietystä unelmasta itselleni tavoitteen.
Se oli mahdollisuuksien mindmap, jonka piirsin itselleni mieleeni. En tehnyt paperille mindmap-tyyppistä kuviota, mutta olisin sen voinut kyllä tehdä ja ehkä teenkin vielä. Unelmaani kuului silloin, ja kuuluu yhä, auttaa ihmisiä kehittämään itseään työntekijänä, voida hyvin työntekijänä omassa työyhteisössään.
Tähän pääsin, kun vertasin unelmia ja mietin eri vaihtoehtojani. Sitten puuttui enää toteutus. Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Totta ainakin se, että hyvin suunnitteleminen kannattaa, toteuttaminen on silloin paljon helpompaa.
Suunnitelmasta toteutukseen
Tarvitaan kuitenkin myös hyvin toteuttamista. Ei riitä, että tavoite ja toteutus suunnitellaan hyvin, jotta pääsee tavoitteeseen, pitää toteuttaa se. Yksinkertaista, mutta ei aina niin helppoa.
Suunnitelmasta toteuttamiseen on pieni askel, kun päätät niin. Aloitin oman toteuttamisen nimen omaa pienin akselin. Ensin mietin, miten minun pitää kehittää vielä itseäni, että voin tehdä sitä työtä, jota haluan tehdä. Sitten etsin itselleni koulutuksen, josta saada tietoa, jota tarvitsen. Yksinkertaista, vai mitä.
Unelmat muuttuvat
Unelmani, tavoitteeni, muuttaa muotoaan. Se on ok. Aluksi pelkäsin ihan hirveästi, että unelmani eivät olekaan sitä, mitä haluan ja teen virheen, kun tavoittelen jotain, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä, mutta ei enää vähän ajan kuluttua.
Unelmat muuttuvat, mutta eivät katoa. Mitä sitten, jos unelmani ei ole enää viiden vuoden kuluttua sama kuin nyt? Sitten muutan suuntaa, astun jollekin toiselle polulle. Tämä unelma, joka minulla on, oli olemassa jo kymmenen vuotta sitten. Silloin en ollut valmis unelmalleni, estin itseäni lähtemästä sille tielle, jolla olisin saanut toteutettua unelmani. Ei ollut sen aika.
Nyt on sen aika. Nyt olen valmis tälle unelmalle, ja olen valmis siihen, että se kasvaa ja muuttuu oman kasvamiseni ja muuttumiseni myötä. Voisin sanoa, että unelmani nimen omaa kasvaa, se kehittyy siihen suuntaan, johon sen kuuluukin kehittyä.
Olen taas oma energinen itseni, ja nautin, kun on paljon tekemistä. Opiskeleminen työn ohessa ja valmentaminen näiden kahden ohella antaa energiaa. Teen tällä hetkellä jo osittain sitä, mitä haluan ja rakastan tehdä. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö rakastaisi nykyistä päivätyötäni, mutta olen jo matkalla kohti unelmaani. Pienin askelin.
Tanja
