Olin erään vaateketjun liikkeen sovituskopissa, kun puhelimeni soi. Arvasin, että soittaja on työterveyslääkärini, koska näytössä luki tuntematon numero. Vastasin sovittuun puheluun. Voisin sanoa, että elämäni pysähtyi hetkeksi.
Sain tulokset viikko takaperin otetuista verikokeista. Kaikki muuten ok, mutta D-vitamiini oli aika alhainen, ja sitten oli ne sokeriarvot. Tässä vaiheessa sydän jätti varmasti yhden lyönnin väliin. Ei ole minulla, ei vielä moneen vuoteen. Kun lääkäri totesi, että kyllä ne sokeriarvot nyt ovat sen verran korkealla, että diabetesta se on, sain hänet nauramaan vastauksellani.
Oho oli ainoa, mitä osasin sanoa. Olin järkyttynyt, vaikka tiesin, että joskus se on edessä näillä elämäntavoilla ja tällä perimällä. Ja ylipainolla. Silmissä vilisi kuvia minusta yhtä pahassa tilanteessa, kuin isä oli diabeteksen vuoksi ennen kuolemaansa. Lääkärille pitää antaa kiitos ammattimaisuudesta ja rauhallisuudesta. Hän kykeni saamaan ajatukseni kasaan siinä tilanteessa.
Kävimme asian läpi uudelleen, ja aloin sisäistää asiaa
Puhelun jälkeen olin edelleen järkyttynyt, mutta tilalle alkoi tulla itsesääliä. Miten tämä voi tapahtua 42-vuotiaalle? Tiedän, ja tiesin silloinkin, että monelle on tapahtunut paljon pahempaakin. Tällainen vain kun tulee omalle kohdalle, eivät aivot siinä vaiheessa ajattele, mitä muille on saattanut käydä.
Miksi puhelu olisi ollut elämäni paras puhelu? Täytyy myöntää, etten ajatellut sitä noin puhelun jälkeen, moneen päivään puhelun jälkeen, jos totta puhutaan. Aloin kuitenkin miettiä tulevaa elämääni. Mitä haluan, ja haluanko todella, että seuraan isäni jalanjälkiä tässä asiassa. En halunnut.
Kyllä, se oli elämäni paras puhelu. Se herätti ajattelemaan, mitä olen saanut aikaan itsessäni, ja mitä olen tehnyt itselleni. Ja ennen kaikkea mitä minun pitää tehdä itselleni, jotta tulevaisuus ei ole kauhukuvieni mukainen.
D-vitamiini, tai sen vähyys elimistössä, vaikuttaa mm. vireyteen, ja se saattaa myös vaikuttaa diabeteksen puhkeamiseen. Olisin voinut keksiä sadoittain syitä, miksi tämä tilanne oli tällainen, mutta vilkaisu peiliin riitti kumoamaan kaikki keksimäni syyt. Ylipaino, huonot ruokailutottumukset ja liikkumattomuus. Siinä olivat elämäni faktat siellä sovituskopissa.
Jonain päivänä kiitän lääkäriäni puhelusta. Hän teki työtään, mutta muutti minun elämäni. Elämäni paras puhelu.
Tanja
Kiitos tästä. Voisin kenelle tahansa opastaa miten VHH:llä syödään mutta en saa itse tehtyä niin. Olen 1,5 vuotta harjoitellut mutta kun reps reps reps aina…
Valaise vähän minulle miten pääsit hyvin alkuun. Ja kyllä, olen lukenut ohjeet, ollut mukana lchf ruotsi. Maksanut suomen lchf ryhmään varmaan puoli vuotta mutta EI.
Nyt olen saanut toisella ohjelmalla vähän paremminalkuun mutta kun tämä on se juttu. Kävelen koiran kanssa useampana päivänä viikossa yli 5 km päivässä. Voisin tehdä kotitreeniä. 😢 olen surullinen kun en pääse kunnolla alkuun.
Hei. Kiitos kommentista. Otankin seuraavaksi kirjoitusaiheekseni, miten pääsin alkuun. Mukavaa loppuviikkoa myrskyn keskelle.