En ole ikinä tykännyt lenkkeilystä, en kävellen enkä juosten. Kahvakuulajumppa on mun mielestä aivan kamalaa. Voisin jatkaa tätä loputtomiin. Ei siis ole ihme, että sohvalla istuminen on ollut huomattavasti mukavampaa kuin liikkuminen, siis minkäänlainen liikkuminen.
En ole ollut liikunnallinen, enkä ole sitä vieläkään. Liikunnallisuus ei toki välttämättä näy ulospäin, mutta kun painoa on yli oman tarpeen, saattaa näyttää jonkun ulkopuolisen silmissä vähän vähemmän liikunnalliselta. Omissa silmissä nyt ainakin.
Liikkumisesta pitää tykätä, että siitä tulee pitkäkestoinen harrastus. Hampaat irvessä liikkumisesta et saa kuin päänsäryn ja kammon ko. lajia kohtaan. Kokemusta on. Olen yrittänyt kävellä, pyöräillä, kahvakuulajumpata ja vaikka mitä muuta. Ikinä liikunta ei ole jäänyt pysyväksi elämääni.
Miten liikunnasta saa kivaa?
Olen ollut kiinnostunut kuntosalilla treenaamisesta ja olen ollut jäsen useaan kertaan. Saan tuloksia ja ne näkyvätkin, kun maltan odottaa. Innostus salilla käyntiin ei ole oikeastaan koskaan lopahtanut, mutta lorvikatarri on iskenyt aina jossain vaiheessa.
Liikunnasta pitäminen on tietysti myös asennekysymys, niin kuin moni muukin asia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että joku kipinä pitää olla, että liikunnasta tulee pysyvä osa elämää. Jotenkin siitä pitää tykätä ja sen pitää olla kivaa.
Olen varmaan saanut pointtini selväksi sen asian suhteen, että en ole ollut liikunnallinen, en ole tykännyt liikunnasta ja olen ollut sitä mieltä, ettei minun tarvitsekaan liikkua, kun en kerran tykkää siitä. Elämästä pitää nauttia.
Kyllä, elämästä pitää nauttia, mutta siitä voi nauttia myös liikkumalla. Ensimmäinen tärkeä asia on, että liikuntatavan pitää olla kivaa. Siitä ei tarvitse nauttia ihan heti, mutta kun se on kivaa, siitä voi oppia nauttimaan.
Miten liikunnasta sitten tuli kivaa minulle? Mainitsin jo, että olen tykännyt käydä salilla. En tarvinnut kuin tavoitteen. Tavoitteeni, saada parempi terveys ja voida paremmin, sopii myös liikunnasta nauttimiseen. Toki tämän lisäksi päätin myös opetella nauttimaan liikunnasta ja kokeilemaan uusia lajeja.
Avoin mieli ja kokeilunhalu ovat tavoitteen lisäksi tärkeitä asioita, kun halutaan saada liikunnasta kivaa itselle. Kun aloin ajatella päivittäin, että liikunta on osa elämääni, jos ei nyt päivittäin, niin useana päivänä viikossa, oli paljon helpompaa alkaa miettiä niitä lajeja, joista voisi tulla osa elämääni.
Eli liikunta on kivaa kun:
- Sinulla on selkeä tavoite.
- Olet avoimin mielin.
- Teet päätöksen ja pidät siitä kiinni.
- Olet kokeilunhaluinen.
- Kokeilet eri lajeja, menet oman mukavuusalueesi ulkopuolelle.
Mielestäni siihen, että liikunta on kivaa ja se on osa omaa elämää, ei tarvita muuta. Kokeilunhalu on hauskaa, eri lajien kokeileminen on hauskaa. Aina ei kolahda, mutta silloin tiedän, että kokeilemani laji ei ollut mun juttu. Siistiä.
Kokeilemisiin
Tanja
